Löytöjä vuosien takaa

Löytöjä "Autiotalosta"  Luin runon tönön edessä ääneen kyyneleet
valuen. Ihan kuin tämä runoilija oisi sen tätä hetkeä varten tehnyt.
Kiitos Kauniista sanoista tuntemattomalle runoilijalle.

"Runon" Autiotalo löytöpäivänä 24.8.2013

Autio tupa

Sitä lähestyn kiirehtimättä,

sillä tiedän, se autio on.

Siellä hiljaisuus antaa kättä

ja pöytä on kattamaton.

Oli tuvassa tuntua ennen.

Oli seinien sieluna hän.

Oli onnea ovesta mennen,

oli kaipuuta lähtiessäin.

Mä palasin työstäni illoin,

jalan kulkua kiirehtäen.

Oli uskoa uupumus silloin,

sitä taakkana kantanut en.

Palaan nytkin. Ponsi on poissa.

Enää palaa en kiiruhtain.

Kun hiljaisuus hirsissä noissa

asuu autius askelissain.

Tulen tupaani kiirehtimättä,

se tyhjä ja autio on.

Vain hiljaisuus antaa kättä,

ja pöytä on kattamaton.

Pentti Hietanen Nyyrikki nro 16 vuodelta 1958 sivu 2

Autiotalo nuoruutensa kukoistuksessa
kenties lehden ja runon ilmestymisen aikaan?

Punainen tupa muttei peruna maata