Met ollaan Kattilan väen kanssa päätetty, ettei meistä tuu ikinä vanhoja. Tämä päätös on ollu yksi harvoista, yhteisistä päätöksistä.
Kuitenkin viime aikoina, ollaan koko poppoo alettu potea vaivoja ja käyty lääkärissä ja hoitajilla itku vollottamassa. Ihan aluksi kävin mie mustan mieleni kanssa hoidettavana. Tutkittiin ja ihmeteltiin otettiin verikokeita ja saatiin selvyyttä ja hoitoa. Sitten oli vuorossa Vieno Pienonen, (meillä on kyllä eri lääkärit), silloin pelättiin paljon vakavia sairauksia, koska Kattilan Juniori on vielä niin "pieni", vasta 10v(heinäkuussa 11v) otettiin kokeita ja tutkittiin ja masuakin kuvattiin ja ihmeteltiin. Pelättiin, että tarvii leikata, mutta oli onni matkassa ja asiat alkoi taas näyttää valoisalta. Vieno Pienonen sai troppia ja on nyt pirteä kuin peipponen. Sitten alkoi oireilla perheen Vanha Rouva, hää oireili kuten Vanhat Rouvat usein oireilee. Narisuttaa ja marisuttaa ja tulee kiukunpuuskia ja öisin ei nukuta, muisti prakaa ja kinttuja kolottaa...No paljon kaikkea. Mahottoman kurjaa. No, koska kaikenlaista oli ja vaivasi, kotoa oli kaikki rauha ja hiljaisuus poistunut ja me muut akat tästä poppoosta tykkäämme rauhasta ja hiljaisuudesta ja etenkin nukkumisesta, piti taas käydä oikein lääkärillä. Siinä missä Vieno ja mie nyhjättiin vastaanotolla pieninä ja kipeinä, Rouva tutki tilat ihan kunnolla.
Kun Rouva viimein malttoi tulla tutkittavaksi, hän suhtautui suopeasti aivan kaikkiin tutkimuksiin. Hyvin nopeasti tultiin tulokseen, että korvat on puhtaat, nenä toimi, krohinaa on, ja kintut napsuu. Ei oikeastaan mitään vakavaa, mutta Nivelrikkoa ja allergia-oireita silloiseen potantäytteeseen. Nivelkipuihin tuli lääke ja allergiaa hoidetaan kuten emännälläkin. Potantäyte vaihtoon ja uutta kokeiluun. Kotiin kotiutui silti kiukkupussi. Toinenkin asia, mistä ollaan oltu Kattilan väen kanssa yhtä mieltä, on että lääkkeet on hyviä, jos niitei tarvi itse käyttää. No hupsista, nyt niitä tarvitsisi sitten kuitenkin käyttää. Jokaisella ois oma annoksensa, ja liki samaa troppiakin. Vain eri muodossa. Osa menisi mukavasti ruuan seassa, mutta Vanha Rouva voitti kunnon "Yäkpotin" ja Nivellääke maistuu ilmeisesti Nivellääkkeelle. Jos voisin ymmärtää Rouvan "puheen" lääkkeen antotilanteessa, olisin varmaan vielä helpottuneempi ymmärtämättömyydestäni kuin jo olen. Joka murahdus kuulostaa kirosanalta. Paitsi että ei enää, kun satuin parina päivänä olemaan myöhässä lääketruutan kanssa. Ensimmäisellä kerralla Rouva pakeni truuttaa, mutta vain huvin vuoksi, ei edes yrittänyt löytää hyvää piiloa, koska oli ilmeisesti aika kipeä. Toisella kerralla Rouva tuli itse muistuttamaan, että anna nyt jo se lääke.
