Joululahja ystävälle.

Tänä vuonna minä vietän joulua. Minä, joulun kammoaja henkeen ja vereen. Vaan Ta-daa, minä vietän joulua, olen täydellisen ihanissa joulufiiliksissä. Rauhaa ja rakkautta, ihanuutta.

Siis minä vietän joulua NYT. Kiireetöntä ja ihanaa aikaa jollaista olen koko elämäni kaivannut. Vietän joulua tunnelmissa ja tuoksuissa, nauttien lumisateesta ja kynttilän lepatuksesta. Enkä pelännyt kansanpaljoutta jouluavajaisissa, en kauppojen jouluruuhkia, en inhoa kaupoissa kuuluvaa joululaulusoitantaa, enkä valon välkettä. Nautin siitä enkä antanut sen häiritä sisäistä rauhaani.

Ei en ole ostanut ensimmäistäkään lahjaa. Ja en aio sitä edes tehdä. Aion koristella kotini jouluksi, siivota, laittaa hyvää ruokaa ja hankkia herkkuja, pähkinöitä, manteleita ja suklaata, glögiä. Jos haluan. Tunnelmallistan maailmaani kynttilöillä.

 Minulla on ihanan iso ystäväjoukko, jota muistan ja ajattelen.Tätäkin kirjoittaessani. Lämpimästi. Vaan en lahjoen. En tänä jouluna. Sillä tänä jouluna teen asiat tavallani. Ja myös kukkaroani ajatellen. Nykytuloillani ei lahjota kuin lämpimällä halauksella. Mutta tuloni ei ole ainoa syy lahjomattomaan jouluun.

Olen ikäni kammonnut ruuhkia ja väki määrää, enkä osaa etukäteen hankkia hauskuuksia, kuten jotkut ystäväni, jotka aloittavat seuraavaan jouluun varustautumisen jo edellisen joulun aaton jälkeen. Ihanuutta. Heillä on paketit paketoitu jo juhannuksena ja Joulupukki tuo loput. Mahtavaa tuommoinen järjestelmällisyys, minä en sitä ole oppinut. Toinen juttu on sopivien lahjojen löytäminen mitä kukakin toivoo itselleen? Ei mitään tietoa, joillekin lahjan löytäminen on aivan arpapeliä ja toisille voisi ostaa vaikka mitä ja kuinka paljon ja aina löytyy jotain mikä tulee varmasti tarpeeseen. Ja haluaisin antaa jotain mikä varmasti ilahduttaa.

Olen tänä vuonna ollut monista ystävistä hiukan etäällä ja toisten kanssa on aikaa vietetty yhdessä paljon, ja kaikki te olette ajatuksissani näin joulun aikaan. Tärkeitä ja rakkaita olette minulle, oli yhdessä vietetty aika mitattavissa tunneissa tai tuokioissa, ajatuksen hattaroissa. Muutoksia on tapahtunut meille kaikille vuoden aikana niin paljon, ettemme aina edes ehdi niissä kaikissa pitää toinen toisiamme, saati itseämme kartalla. Siksi toivoisinkin, että tänä jouluna ottaisitte aikaa sijoittaa itsenne siihin elämänne kartalle. Olisi ihanaa Antaa teille "omaa-aikaa" paketissa, sillä siitä olisi varmasti kaikille iloa.

Aikaa jolloin Kuulostelisitte kuka olette ja kuinka voitte? Onko olonne minkälainen. Onko joulusi tänä vuonna rauhan ja rakkauden juhla, juuri sillä tavoin kun nuo ihanat joulun pyhät  kuuluisi olla. Julistatko itsellesi joulurauhan tänään vai vasta aattona? Oletko onnellinen siinä hetkessä jossa olet? Ja mitä voisit tehdä että se onnesi löytyisi ja aikaa  tehdä ne asiat joitka tekee sinusta onnellisen. Aikaa jollon voisit olla siinä hetkessä, jossa juuri sinä tahdot, vaikka ensi juhannuksessa tai viime keväässä hetkessa 20 vuotta sitten. Aikaa paketillinen, niin suuri tai niin pieni kuin itse tahdot. Ole hyvä.

Minä julistin itselleni joulurauhan kun huomasin marraskuussa, joka vuotisen kaamosmasennukseni loppuneen 2kk potemisella, lähes kolme kuukautta aikaisemmin kuin koskaan ennen. Olen onnellinen, ja minulla on aikaa olla onnellinen.

Onnellinen siitä että istun tässä koneella ja kirjoitan toivejoulustani jota toteutan parhaillaan. Glögi on lämpiämässä ja kynttilät palaa parvekkeella, vielä ei soi joululaulut mutta Toljanteri on tänäänkin katsottu. Ja minulla on ihana kiireetön olo. Tätä toivoisin sinullekin ihana ystäväni.

Että löytäisit joulurauhan sisältäsi pakottamatta. Viis siitä vaikka se tunne syttyisi sinuun vaikka juhannuskokolla istuessasi, tai pääsiäisruohoa kylväessäsi, mutta nauti siitä rauhasta silloin. Sillä se olkoon sinun joulusi ja sen onnen tunne. Pakottamalla sitä ei tavoita, eikä pakon vuoksi onnellisuuden näyttelemisestä oma sydän sula yhtään. Jos ei joulusi tunnu saapuvan tänään ja tässä kuussa kuten "kaikille muille" niin älä murehdi suotta, lepää nauti siitä olosta missä olet. Viime jouluna "tein" joulua koko marras- ja joulukuun ja tavoitin joulumieleni vasta tämän vuoden tammikuussa. Viis siitä kuinka se kalenteriin on merkitty, tunne tulee kun tahtoo ja voimalla millä haluaa. Nauti siitä silloin. Älä pakota itseäsi siihin siksi että niin pitää tehdä.

Koska erään edesmenneen rakkaan ruusunpiikin sanoin "Ei oo pakko, jos ei taho".


Rakkaudella ja jouluisin fiiliksin Wiltsu