Aamu puurosta jäi nyt kyllä jotain. Ei mustikoita? -Älä huoli Jalo, tuoreet hedelmätkin on hyvä, laitan sekaan kyllä lääkkeet, tokaisee Muriel. Kirjuri touhuaa ympäriinsä ja vaikuttaa hyvän tuuliselta. Kattilan väki saa lirkuttelua ja monet siirtyneet tavarat ihmettelyä. Hilirimpsis ja minä ollaan tehty Kirjurille temppuratoja Kattilan Kakaroiden kanssa. Matot on mykkärällä ja tavaroita kumossa, kun Hilirimpsis ohjastaa pienimmäistä Kattilaa ralliin, jossa kaikki saa väistyä. Kuuluu vain pienen pieni huuto - HUuuuuiiiiiii miten pelottavaa!!!! Kun He juoksevat ohitse, Hilirimpsis Kattilan pojan turkin sekaan kadonneena.
Oletteko huomanneet, että Kirjuri kutsuu pienimmäistä milloin milläkin nimellä. Toki "lirkuti-nimiä" on joka Kattilalla, mutta kun pienimmäinen on Kirjurin mielessä, hänestä tulee milloin mitäkin, välillä Ruubeus, välillä Edvart, toisinaan Sirius ja hetkittäin jopa Katti-Matti.
Ymmi neidin kissanristimäiset oli hauska tapahtuma. Silloin vielä oli Vanha Rouvakin kanssamme seurustelemassa. Arvokas tapahtuma pienelle Kattilalle ja nimikin oli hieno. Oloka Ymmi Justiina Kattila, ei haitannut häntä kastevesi, eikä sylin vaihtuminen. Pikku neiti otti varsin rennosti tilanteen. Ehkä me piakkoin saamme nähdä uudet nimiäiset ja kuulla kuka on tämä Pieni Punainen ystävämme.
Kirjuri kulkee täysissä talvitamineissa Olohuoneeseen ja siitä takapihalle. Minulle tulee kiire mukaan, tahdon edelleen nähdä miten hän minkin asian laittaa uudessa Kesälässään, vaikka talvi onkin. Viime kesänä hän ei kuullut, vaikka kuinka koetin varoitella, että piha on liian kuuma kasveille. Ja talvella, me molemmat, olimme saada valoja laittaessamme, lumet katolta niskaamme.
Katselin hämmästyneenä, kun kirjuri harjasi määrätietoisesti pihaa puhtaaksi. -Jos sinä ja minä koetettaisiin saada tänä talvena lumi hallintaamme, tehdään talvipuutarha, eikö vain? Kuului selkeästi ajateltu kysymys Kirjurin katsoessa minua iloisesti.
~Jalo Kasvienvartija~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti