Istuin huomaamattomana koivun oksalla ja kuuntelin. Puun alla kokoontunut joukko näytti päättäväiseltä, mutta huolestuneelta. Tytti kiristi reppunsa paremmin selkään ja Juuso katseli Kaarnalaa odottavasti. Minä tein samoin. Kuuntelin.
"Mustikoita? Niinkö pahaksi on tilanne mennyt?" Herra Kaarnala kysyi. Ihmisten tutkimuksissakin on huomattu, että mustikoilla on suotuisa vaikutus terveyteen ja varsinkin silmiin. Meillä on ollut perimätietona hoitaa itseämme luonnosta saatavilla yrteillä ja marjoilla, sairastuessamme. Moni meitä kuuleva ihminen, on löytänyt meidän hoitotavat ja käyttävät niitä itsekin. Usein semmoisilla ihmisillä on meihin vahvat yhteydet. Kuulee ja tuntee meidät, vaikkei sitä osaisikaan sanoiksi muodostaa.
"Hakke, kun tilanne on tämä, tekisitkö palveluksen?" Harakka nyökäytti ja Herra Kaarnala otti palan tuohta ja alkoi kirjoittaa "Hätätapaus, kaikkia tarvitaan! Kokoonnutaan kohteessa 5.12." Sitten hän nappasi itseltään ja Juusolta partahaituvia ja Tytiltä hiustupsun, punoi niistä viestin ympärille tietoverkon tapahtuneista ja antoi sen Harakalle. "Vie tämä viesti ihan kaikille ketkä meistä löydät. Mutta aivan ensimmäisenä, etsi Jalo ja käske noutaa Muriel Möyhijämestari ja tulla sitten meidän luoksemme, sinne missä mustikat kukkii. Viivyttelemättä."
He hyvästelivät Hakke Harakan ja Herra Kaarnala kävi noutamassa Kantokodostaan Kulkijansauvan, reppunsa, mustikkakuppinsa ja yrttinsä. Kolmikko oli valmis taipaleelle.-Nyt ei ehdi tuhlata aikaa, joten pikku taika kiireiselle, sanoi Herra Kaarnala ja piirsi ilmaan kiehkuraisen kuvion, josta alkoi muodostua köynnöksien peittämä, vanha, kaunis ovi. -Olkaapa hyvät, arvoisat ystävät. Suunta mustikkavuoreen.
Kolmikko astui ovesta ja katosi. Selvä, heillä on siis rohto tarpeet haettavana. Mutta Herra Kaarnala sanoi, että Kaikkia tarvitaan, eli se tarkottaa myös meitä Hitupikkuisia, pelokkaita pienimmäisiä. On aika kerätä pelon poisto kokemuksia. Napsautin sormiani, kuten Roopertti Rupsu on opettanut, ja lähikuusen ketterä oravainen riensi luokseni.- Lähdetäänpä kokoamaan joukot, ystävä tarvitsee ystävää. Selkäpiissäni karmi niin, että oli pakko ihan pikkaisen kiljahtaa.
Pelot on kyllä pelottavia.
~Hilirimpsis~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti