Olin jo pitkään mietiskellyt Kirjurin kuulumisia. Edellisen kerran, koetimme saada selville hänen salaperäisiä katoamisia ja matkojaan Kaupunkiin. Selviteltiin, tutkittiin ja tutustuttiin mm. Muriel Möyhijämestariin, Postitonttu Poks tulla tupsahti postiluukusta ja monta muuta ihmettä tapahtui, kun Kirjuri opiskeli Möyhijäksi.
Aika ajoin olen käynyt Tyttiä tervehtimässä ja toisinaan piipahtanut myös Tytin kanssa Juuson luona Turvalassa, mutta Kirjuri on ollut tavattoman etäinen. Ja niin kun me annettiin kiviä taskuihin ja Jalo niitä laitteli kenkiinkin. Koetin taikoa yhteydet ja anteenit tehokkaiksi, jottei hän enää katoaisi.
Tytin ja Juuson Kertomusten mukaan ei vaan tainneet taija tehota. Sellainen hyrinä minulla kuitenkin on, että taidan keräillä kulhon mustikoita. Niitä taidetaan tarvita pian.
Harakka pyrähti lumisen kiven päälle ja katselin sitä hetken. -Kas Hakke, mitenpä sujuu? Hakke naurahti harakan naurun ja siinä samassa kiinnittin huomioni Haken kyytiläisiin.
No eipä vienyt kauan saada ajatusta kirkkaaksi ja kokonaan nenän eteen. Edelleen pysytään pitkäikäisinä, kun juuri mietin teitä.
Mitäpä on suunnitteilla?
Kuin harjoitetulla kuorolla vastasivat Juuso ja Tytti.
-Tultiin mustikkaan. Kirjuri tarvitsee lääkettä.
~Metsätonttu Herra Kaarnala~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti