Luonnonkansan turinoita: Voiko Kirjuri kadota? Osa XVI

Huomenta kaikille, huomenna Poksu lähtee maailmalle.
Kirje on kirjoitettu, Tytti on tarkastanut, että se mahtuu luukusta ja että ne kirjeet on myös kuoressa, ja kuoren päällä on varoitukset ja oikea osoite, tarkastin sen Ope-Tyttiltä.

Ja Tytille tiedoksi, vaikka minä tahdoinkin, että hiukset pysyy sinisenä pitkään, ei kaikki tahdo niitä kestävän värin taikoja hiuksiinsa, Ope-Tytti on enenpi semmoisen hempeän roosan värinen tiesitkös?

Ja Kaikki lähtijät, me lähdemme siis tänään koululle. Esittelen Tytin Poksulle, ettei hänen tarvitse enää pelätä tuntematonta. Saat olla kassissa turvassa, kurki, minkä voit.

Ja te muut, Vaikka Möyhijämestari Muriel Mielihyvä antaakin meidän ystävällisesti tutkia koulua ja opettaa meille Möyhimisen saloja, niin pitäkää huoli, ettette roiku verhoissa ja asiakkaitten kassien kahvoissa, tai hierontapöydällä häiritsevästi. Tavaroita ei saa pudotella, eikä valoja räpsytellä. 

Ja Juuso Uskallappas vielä tehdä Kalle Rangolla se Vilkutus temppu minä Möyhin itse sinut. Se rouva, joka näki luurangon liikkuvan oli saada kohtauksen. Kesti kauan ennenkuin sain hänet uskomaan, että joku oppilaista oli tehnyt kepposen.Vaikka useimat ihmiset ei teitä huomaa, voi olla aika häiritsevää, jos esimerkiksi sinä Jalo, täytät koko loossin ja siellä pitäisi kahden ihmisenkin kyetä liikkumaan. Jos hiukan pienemmäksi muuntuisit, sopiiko?

Mutina ja jupina säesti lähtö tohinoita ja Uljas oli ääriään myöden täynnä. Eihän se ulos näy näkymätön, mutta kun se näkymätön on niin tiivistä kuin Luonnonkansa, on se pakko huomata kaikilla muilla aisteilla.

Kuinka moni on huomannut viimepäivinä hipaisuja ja tönintää kaupoissa ja ostoskeskuksissa? Niin isoissa paikoissa luulisi olevan tilaa kaikille, mutta Luonnonkansan hääriessä mukana, tuntuu, että pitää vetää vatsa sisään ja kulkea kuin ruuhkabussissa. Sillähän hekin matkustaa, millä mekin. Ihmekkö kun on tiivistä?

~kirjuri~