Luonnonkansan turinoita: Suuri pelastusoperaatio.(Osa1)

~*~

Kun Juuso ilmestyi meille mielestäni ensikertaa, oli selviö, että tontut löytävät toisensa. (Siis en nyt tarkoita, että minä ja Juuso, vaikka melkoiseksi Tontuksi minuakin ihmiset usein sanoo. [saa sanoa, otan sen kohteliaisuudesta, sillä minusta tontut on ihania] )

Mutta siis toisensa löytävinä tonttuina, ajattelin kyllä Tyttiä ja Juusoa.

Erehdyin luulemaan, että hekin kohtasivat tuolloin ensikertaa, siksi olinkin ihmeissäni tuosta salamarakkaudesta, joka heidän välillään kipinöi.Kun en omin korvin ole kuullut, tuota rakkauden aiheuttamaa sydämenkikatusta, (lähinnä se minulla on ollut itkua ja hammasten kiristystä), suhtaudun rakkauteen, kuin ”peikkolapsi Harakan muniin” HillaMaijan sanoja käyttäen. Tämä siis tarkoitti kai, että joko varomattomasti, tai huolettomasti. Kukaan rakastava Harakka-äiti ei laske enenpää peikkoa, kuin peikkolastakaan pesälleen, koska eihän heidän lapsipoloiset, siitä tohinasta selviä ehjänä.

~*~

Tytti otti asiakseen hiukan selvittää minulle hänen ja Juuson ensikohtaamisia. Niin kuin jo tiesinkin, Tytti oli aiemmin Kantolan kotitonttuna. Hän sai ensimmäisen pestinsä isomummini huushollerskaksi, noin 80 vuotta sitten, melkein heti kotitaloustonttukoulusta valmistumisensa jälkeen. Ensityökseen hän oli perustanut Kantolaan kievarin luonnonkansalle. Se toimi kuten tonttukateuden aikaiset kievarit useimmiten, ihmisten tietämättä. 

Juuso oli tuohon aikaan ihan poikanen ja vielä omien vanhenpiensa valvonnassa ja Luontoäidin opissa. Kaiken vapaa-aikansa hän vietti kullankaivajien tuvissa, ympäri lappia ja joillakin alueilla etelän eräkämpilläkin. Vauhdikas poika kun oli, ei hänen mukanaan pysynyt, aina itse Luontoäitikään ja saati Säidenhaltija ja hän on sentään nopea. Juuso keksi kaiken laadun petkuhuiputuksia ja konunelkeitä, milloin kenellekin varomattomalle kulkijalle. Juuson alkukoti on Turunlinnassa, mutta koko perheen muutettua työtehtävien mukana ympäri maita, oppi Juuso niin sanotuksi, koko kansan tontuksi. Parhaiten hän oppiaikoinaan viihtyi Kullankaivajien matkassa, se lie osaltaan selitti, mistä Juuso oli haalinut kultaköynnöksen korvaansa ja sormusmäärän, jota säilytti aina kaulallaan olevassa nahkaisessa pussissa.

~*~

Joka joulu, koko Luonnonkansa, kerääntyi Joulupukin tupaan viettämään juhlaansa. Joulupukin tupa, on kuin ihmisten Rooma, kaikkiin ihmistupiin luodut henkimaailmanovet, vie sinne Joulupukin suureen tupaan.. Luonnonkansa voi näin huomaamatta ja häiriöittä kulkea tuon matkan ja Joulupukin tupa pysyy maailmalta salassa. Ja jos olet ihmetellyt, miten Joulupukki toimittaa lahjat yhdessä yössä, niin kas tässähän se jippo on. Luonnonkansan salaiset ovet. Luonnonkansan aika on aava, kuin avaruus... AUH!.. mitä ihmettä? Ai, Miksis heittelet minua noilla kulkuspalloilla Juuso? "Keskity."

Ai niin, no kertokaahan kuinka tapasitte, arvaan jo että se liittyi Joulupukin tupaan ja siellä järjestettävään juhlaan?

~*~