Oi traktorimies, isäntä viisas, miksi peltoas lumesta puhdistat? |
Jos siinä välissä heräisi, niin voisi aina tarkistuttaa, olisiko kyseinen heräämisajankohta parenpi tai pahenpi. Samoin tämä mielialamittari tutkaisi aina hereillä ollessa minne kannattaisi mennä ja minne ei. Kenen kanssa viettää aikansa ja kenen ei. Mihin puheluun vastaisi ja mikä kannattaisi unohtaa kokonaan vastaamatta. Mielialamittarissa pitäisi tietty olla myös kanssakulkia lukija, pinnankärähtäjä varoitin, automaattinen kymmeneen laskuri, minulle se luultavasti kannattaa virittää suoraan tuhanteen. Ja ehdoton juttu mittariin olisi myös raivoasteekko. Jos nouset nyt ylös, Klo 12.00 raivostut lievästi, mutta se menee ohi nopeasti, jos viivähdät vielä tunnin unten mailla raivostuminen siirtyy iltaan ja kestää loppu vuoden.
Ei viisaalta näytä vaan kai syyt on sinullakin? |
Mielialamittari olisi voinut jo viimeviikolla kertoa, että nyt kun nukut loppuviikon, niin et tee sitä, etkä tätä, et käy sielä, etkä täällä ja kun jätät nuo viisi- viisitoista puhelua soittamatta ja nuo kahdeksan-kadeksankymmentä vastaamatta, niin olet selvillä vesillä kaksi päivää. Muuten tuohon seitsemään päivään ei sitten hyviä asioiuta mahdukaan, joten et menetä mitään vaikka nukutkin koko viikon. Tai jos et jaksa koko viikkoa nukkua niin lue vaikka kotona.
No sen verran kuluneista viikoistani otin opikseni, että tämän viikkoa olen viettänyt netti/ puhelin yhteydenpito hiljaisuudessa. Sitä hiljaisuutta aion myös jatkaa, sillä havaitsin, että aikaa jää ihan vaikka mihin muuhun. Lisäksi Päätä ei särje ja rytmihäiriöt ja ahdistus on parina päivänä ollut kokonaan pois. Silmien edessä hyppivät mustat pisteetkin hävisi jo ensimmäisen "Kullervottoman"päivän jälkeen, eikä korvat soi puhelimessa olon takia. Ja minä en edes puhu puhelimessa joka päivä. Mustat pisteet palasi silmille takaisin tänään, puolen tunnin väse-päivittelyjen lukemisen jälkeen. Kaksi päivää koneetta kului lähes samoilla oloilla, kuin tupakoinnin lopettamisen jälkeiset kolme ensimmäistä päivää, hermoja kiristi ja puretutti kynttä, mutta sen jälkeen ei juurikaan ongelmia ilmaantunut. Jos olen onnistunut olemaan tupakatta yli 6,5 vuotta, pitäisi muutkin riippuvuudet voida selättää. Yhteys ulkomaailmaan on haettavissa oven ulko puolelta. Eli viikon aikana olen ehtiny ja jaksanut myös käydä ulkona. Samoin olen myös tavannut ihmisiä ihan naamakain ilman tietokoneen ruutua. Heleijaa ja joku on eksynyt jopa kotiovelleni. Olen käynyt kirjastossa lainannut kirjoja ja lukenut lukenut ja lukenut. Nauttinut jokaisesta hiljaisestakin hetkestä.
Huvin vai enduron vuoksi, vai jotta peltoja pikemmin viljelisit? |
Rakkaudella W
Ps. Enhän toki hylkää Ystäviäni kokonaan, mutta hiukka pitää löytää muutakin luettavaa kuin lasagneen ja IIKKEAN puhalilleihin eksynyt, tai eksymättä jäänyt hevonen ja politiikkojen aiheuttamat palkkapulkkamäet ja Johanna Tuksu Tukiaisen tai jonkun muun lääppimis lööpit, ennen kuin viitsin vaivautua viettämään tunnin jos toisenkin uutisputkessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti