Senkin
Kattilan kamu.
Kuka
nyt karvaisista,
kynsiväisistä
pitää?
Saalistaa
kevätlinnut
sukupuuttoon,
Häiritsee
pähkinähiiren rauhaa,
kadottaa
luonnontasapainon
luodessaan
uusia kehräläisiä
jatkuvalla
syötöllä.
Villi
peto,
ja
sinä Kattiloille laulat,
Häpeätkös?
Älä
suotta,
He
kehrää sulle villoja
Katin
villoja,
voit
kutoa ne unihutunoiksi.
Kattilan
vihaajille
lämpimän
parantaviksi
vällyiksi.
Sano
kis kis
pus
pussissa
Ja
Rakasta Kehräläistä
Kattilaista
kaunista ja sen
enkeleitä,
haltioita
Kattilakeijuja.
Niin
on Kattilan väellä
taikuus
matkassa,
tiedäthän?
Ne
tuo lähelles aina ystävän,
aina, kuten
aina, kuten
Karvakorvain
kansan on tapana.
Unessakin rakastaa,
Unessakin rakastaa,
Vaikket
luullut edes
ansaitsevasi
arvostusta
vaikenevan
väen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti