Transformaatio

Sisälläni on heliumpallo.

Sellainen kevyen hullu ja 

puhkeamaisillaan oleva.

Siinä on kuva Kaunottaren Hirviöstä, 

sillä hetkellä, kun surun ja menetyksen tuskan täytteinen suudelma, on osunut hänen poskelle ja rakkaus alkaa muuttaa kehon toiseksi. Haluanko muuttua? Kun Hirviökin oli hyvä. Haluanko jäädä pelottavaksi? Juuri kun ymmärsin, että näinkin minua rakastettaisiin.

Minua Rakastettaisiin. Miten merkillinen tunne. Silti vaikkei minua pitele kädestä kukaan, vaikkei minulle sada treffikutsuja, eikä kenenkään huulet hipaise poskeani, saati huuliani, minä olen rakastettu. Se normi ei enää seurustele kanssani. Minä en tarvitse sinua rakastamaan minua takaisin ja silti olen, kuin Kaunottaren Hirviö muuttumassa pehmeäksi, inhimillisemmäksi ja hullumaksi kuin ikinä. Sillä minä tanssin oman kehoni juhlasalissa, kristallien helinässä ja sekopäisen sinfonian soidessa. Olen kaunis ja hento. Ruma ja karhea.  Kehoni seiniä hipovat pukuni helmat. Naisellisen miehekkäästi. Viehättävän urhoollisesti. Pyyhkii pois pölyjä, joita sisuksiini on kerääntynyt. Siivoten ennakkoluulot uuden muotoon. 

Ihmiseksi joka on kaikki.

Sisälläni tanssimme sydämeni ympärillä peikkotanssia ja keijujen kikatusta. Viis siitä, ettet rakasta takaisi. Minä Rakastan itseäni sinunkin puolesta tänään. Jonakin päivänä vaihdamme osia, tai olemme kerrankin samalla valotaajuudella. Kumpikin Heliumpallona. Langat yhteenkiedottuna myrskytuulten vietävinä, riemusta ja kauhusta kiljuen, sillä elämä on ottanut ohjat.

Meillä ei ole enää sanavaltaa ja sali pyörii, kuin kaikkien satujen kauneimmat loput siirtyy tosielämään.

Tai me löydämme tarinan, joka sopii meille paremmin, on enemmän näköisempi. Minä myrskytuulesta ja sinä kesätuulesta, lenpeästä ja lämpimästä. Eikä me tarvita ketään enää. Ollaan ehjiä yksin yhdessä. Henkäyksen päässä, siinä poskelle painetussa suukossa, mikä muuttaa kaiken, uudeksi, vanhaksi, toisenlaiseksi, sopivaksi.

Ja meistä tulee Kauno ja sen Riiviö.

Minä nauraa rätkätän, kuin Riiviöiden ruhtinatar ja sinä olet se Kaunis poika, Kruusattuna ja kutrit kiharalla, tanssisalin keskellä. Tämän kerran, minä sallin sinun viedä.

Sisältä roihuten ~W~