Minä olin tämä tyttö,
toisella luokalla koulussa.
En tiedä miten sinä hänet näet,
mutta minä muistan tuon päivän näin.
Minä olin väsynyt kuten
useanpana aienpanakin päivänä.
Koulu kieppui silmissäni.
Toiset oppilaat tuntui meluavilta ja häliseviltä.
Päässä pyöri ja kaikki oli silkkaa kohinaa.
Halusin nukkumaan mutta päivä oli tärkeä.
Piti olla paikalla, kun oli luokkakuvaus päivä.
Koulumuistoja tulevaisuuteen.
Oltiin menossa penkeille istumaan
ja joku luokkatovereista ärähti, ettei
hän mene istumaan tuon oudon mulkosilmän viereen.
En muista kuka ärähtänyt oli,
mutten tahtonut tuon vuoden luokkakuvaa.
Tämän kuvan opettajani lähetti äidilleni,
kun kuuli, että olen sairastunut vakavasti
ja joutunut sairaalaan.
Koulukiusaaminen ei ole uusi juttu.
se ei ole viimevuoden muotia, eikä edes sitä ennen.
Jo minun mummini ja pappani saivat tuta koulukiusaamisen haasteet.
Syyt ja kiusanteon tavat ja kiusaajat vain muuttuu.
Aihe on minulle henkilökohtainen ja vaikea, kiusaaminen kesti koko peruskoulun ajan
ja jatkui työelämään päästyäni ns."jalostuneemmassa muodossa".
Vanhoja asioita ei kuulu kantaa ikuisesti taakkanaan,
niistä pitää päästää irti. Tavallaan niistä pitää olla myös ylpeä,
Minä selvisin monesta sopasta.
Välillä vaan tuli palovammoja, kun keitettiin liian kovalla liekillä.
Ja opin sivaltamaan samalla säilällä, millä minua sivallettiin,
minä osaan käyttää sanoja,
ääntä ja rivienvälejä hyödykseni nyt aikuisena.
Tarkoittamattani sitä solvaukseksi, tai kiukun merkiksi minun äänenpainot
ja sanat löytää korvissasi ja silmissäsi merkitykset,
jotka sinä haluat kuulla, sellaisenkin merkityksen, joita et kenties tahdo kuulla.
En silti edelleenkään tahdo kenellekkään pahaa,
Osa minusta on edelleen tämä tyttö.
Olen nyt neljänkymmenen, En käynyt lukiota, vaan opiskelin käsityöntekijäksi,
vaihdoin saparot keesiin,
lappuhaalarit leggareihin, tai muihin tilanteeseen sopiviin asusteisiin.
Vastustan edelleen kiusaamista, niin koulussa vapaa-ajalla kuin työpaikoillakin.
Inhoan valokuvausta, jos olen itse kameran edessä.
Olen edelleen Outo ja silmänikin on entisellään.
Kiitos ystävieni ja oman vahvan itseni
osaan nauraa ja itkeä,
Uskallan sanoa mitä ajattelen
ja olla olemassa.
Pyydän, anna minun riittää itselleni.
Älä murskaa enää, ketään muutakaan.
Kutsu minua voittajaksi T Miia Wilhelmiina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti