Maailma on tällä hetkellä ristiriitainen paikka. Ihmiset alkavat tulla esiin kuoristaan ja julistaa mielipiteitään suureen ääneen. Kiusaamisen vastaista toimintaa ja rasismin vastaista toimintaa. Tasa-arvoisuuden puolustajia ja edellä kävijöitä tulvii median sivulle koulun penkeiltä ja eduskunnan syvistä riveistä.
Upeaa, aivan mahtavaa suorastaan. Jokainen sanoo kantansa suureen ääneen. En väheksy häntä, joka on kanssani erimieltä, sillä hänellä on oikeus hänen mielipiteisiinsä, ne on hänen totuutensa, vaikken itse hänen mielipiteisiinsä yhtyisikään. Mutta se, että saa sanoa mielipiteensä ja julistaa näkemyksiään äänneen, tullen kuulluksi ja hyväksytyksi. SE on sitä mitä toivoin, jo omassa lapsuudessani, tapahtuvaksi.
Ei hymähtelyä ja vähättelyä siksi, että sattumalta olin pienenpi ja kovaäänisenpi, helpommin kärähtävä ja näin ollen myös se helpoimmin ohitettava tapaus. "Tuohon ei pidä kiinnittää huomiota, se meuhkaa aikansa ja luovuttaa sitten, ei sille puhua voi."
Huomaakohan kukaan hymätelijöistä, että nykyään tapahtuu ihan julkisesti saman kaltaisia asioita. Ihmiset kiehaantuu samoista syistä, kuin minä aikoinani ja saavat aikaan hienoja juttuja, heitä kuunnellaan, eikä heitä voi hymähdellä hiljaisiksi. Nykyään ihmiset pitävät puoliaan, eivätkä anna kenenkään tehdä itseistään uhria. Hyvä te, kanssa veljet ja sisaret, jotka omaatte ajatuksia ja taitoja tekoihin. Pus ja muiskis teille.
Toki täällä on myös edelleen niitä, jotka eivät hyväksy erilaisuutta, tavallisuutta vierasmaalaisuutta, suomalaisuutta, maalaisuutta, eikä oikeastaan mitään muutakaan, mutta heidän on yllättäin vastattava käytöksestään, heille, joita koettavat sortaa ja alistaa. Pitkään hiljaa, vain sisällään erimieltä olleet ihmiset, asettuvat puolustamaan heikonpiaan ja nousevat parrikaadeille apua tarvitsevien puolesta. He saavat aikaan paljon. He tekevät uutta maailmaa ja pakottavat näkemään maailmaa uusin silmin.
Huonoon kohteluun ei tarvitse alistua, eikä mielipiteen sanominen ääneen, varsinaisesti tapa, tai heikennä sinua, vaan herättää keskustelua. Tuomita ei tarvitse vaikka toinen olisikin eri mieltä. Erot ajatuksissamme tai olemuksessamme, ei tee meistä toinen toisiamme heikonpia, tai vahvenpia, vaan rikastaa maailmaamme.
Me olemme vahvoja yhdessä ja erikseen ja jokaisen ihmisen mielipiteille ja ajatuksille on olemassa oma paikkansa.
Riemastuin todella siitä, että tarjoilija Sauli Fay kertoi tapahtumaketjusta kahvilassa. (Suosittelen lukemaan ko kertomuksen hänen FB sivultaan, linkkiä en saanut toimimaan.)
Pilkon tilanteen ihmisiin.
Tavis-Rouva 50v. Sanoo "julkisesti" mielipiteensä kehitysvammaisista. Mielipiteen sanominen ääneen on plussaa, vaikken hänen mielipiteeseen yhdykään.
Rouvan ystävä: kuuntelee mielipiteen, vaikkei hänen mielipiteensä asiasta tulekkaan esille, kuuntelu on plussaa.
Nuori liikuntarajoitteinen Tyttö, joka on haukunnan ja mielipiteiden kohde. Hän ei järjestä kohtausta, eikä oletettavasti myöskään tuomitse tuomitsijaansa, vaikka on mitä varmimmin ollut samassa tilanteessa ennenkin. Iso plussa ja ämpärikaupalla myötätuntopisteitä. Minusta tämä tyttö on täällä hyvästä syystä ja ansaitsee kaiken hauskan, hyvän ja ihanan elämässään.
Kahvilatyöntekijä, kohtelee tyttöä ystävällisesti ja avuliaasti, tasa-arvoisena ja hyväksyvästi, plussaa. Kuuntelee ja seuraa tilannetta ympärillä, plussaa. Ajattelee ja miettii miten toimia, huolehtii työstään ja vaatii oikeutta kaltoinkohdellulle, plussaa. Toimii tilanteen ansaitsemalla tavalla, ja poistaa mielestään väärin toimineen kahvilasta, kohdellen ko. tapausta, tapauksen ansaitsemalla tavalla. Kieltäyttyy muuttamasta mieltään tilanteessa, jossa hän on valinnut puolensa. Plussaa. Näkee myös sen vaihtoehdon, miten olisi ollut parenpi toimia. Tunnusti, että olisi voinut toimia toisin, pyysi anteeksi toisen virheitä ja pahoitteli omaa tahdittomuuttaan julkisesti. Enemmän kuin koskaan keneltäkään voi vaatia plussaa.
Tämä on vain yksi minuun vaikutuksen tehnyt "mediahaloo" muiden "media haloiden" joukossa. Yksi kertoja ja näkökulma, monen ihmisen yhteen törmäyksessä. Näitä tapahtuu päivittäin mutta, valitettavasti, vain jotkut tilanteet saa niin paljon huomiota, että niistä tehdään THE Juttu.
Maailmassa on paljon hienoja upeita sankareita, ritareita jotka puolustaa heikointa, eikä he saa siitä ansaittua huomiota, mutta ihanaa, ihanaa, että nykyään sinne "sotaa-pahaa-kuolemaa-valtaa-vääryyttä"- uutisoinnin väliin mahtuu Oikeudenmukaisuuden vaatimuksia ja tilanteita, joissa joku toimillaan on aikaansaanut ajatuksia herättävää keskustelua.
Meidän rakas maailma tarvitsee ravistelua, meidän oma käytoksemme tarvitsee ravistelua ja toden totta me tarvitsemme muistutuksia ja ravistelua. Miten haluat sinua kohdeltavan? Ei kukaan tiedä miten sinua saa kohdella, jos et anna rajoja. Kuinka itse kohtelet toisia, siihen käytökseen on aina varauduttava itsekin. Jos olet rakastava ja salliva, yleensä saat sitä itsellesikin, mutta toisinaan vastaasi kävelee ihminen, joka ei rakasta eikä salli. Annatko hänen kävellä ylitsesi, tai jonkun toisen yli, jos et voi puolustautua, toivotko itsellesi ritaria vai odotatko koko joukon hyökkäävän sinua vastaan?
Älä alistu. Älä anna alistaa. Ajattele ja puolusta,
tapoja on monia ja maailma tarvitsee ritareita. Rinssi ja Rinsessa Rohkeita.
Sellaisiakin, jotka sanoo välillä ruman sanan, rumasti sanoneille, aikuisillekin ihmisille,
sillä suuressa viisaudessaan, edes täysi-ikäiseksi katsottu ihminen, ei ole aina niin kartalla käytös/järjestyssäännöistä. Ei kaikki nuoret ja lapsetkaan mutta jep, mehän heitä käsittääkseni kasvatamme, me aikuiset. Omalla käytöksellämme, niin omia lapsukaisiamme, kuin naapurin mukuloitakin.
Ja ei kannata vetää "eihän mul oo mukuloita suojapukua" ylleen. Liikun julkisella paikalla, hengitän samaa ilmaa naapurin penskojen kanssa, sisarusten ja sukulaisten mukeloiden kanssa. Olen tiedostamattani ja tahtomattani roolimalli. Toimikaamme sen mukaan, miten tahdomme omien lastemme toimivan, tai miten tahdomme tuntemattomien nuorten meitä kohtaan toimivan. Ja jep miten tahdomme aikuisten toimivan meitä kohtaan. Aikuisuus on suhteellinen käsite.
Minä en halua olla aikuinen, jolla on ahdas ajattelutapa, mutten myöskään aikuinen, jonka yli voi "isompi egoiset" huoletta jyrätä. Puolustaudun, jos siihen on syytä ja puolustan myös heikonpaan asemaan jäänyttä. Tiedän hyvin, että se herättää paheksuntaa. Mutta luulenpa, että teidän ja meidän, on vain kestettävä tämä.
Rakkaudella Wilhelmiina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti