perjantai 11. huhtikuuta 2014

Sanat.

Siellä ne on,
 Sydämen kätkössä.
Piilossa sanomattomina ja 
kahlittuina.

Minä rakastan Sinua.
Pyydän anteeksi, että loukkasin sinua.
Kiitos että olet ystäväni.
Kiitos olemassa olostasi.
Annan anteeksi.

Siellä on piilossa,
Saatujen loukkausten,
 mielipahan ja surun,
kaipauksen kyynelten,
 salattujen kysymysten rinnalla.

Niin paljon tyhjiä sanoja,
 suu täynnä ja
maailma hälisten,
Niin paljon säilöön laitettua
viisautta 

Vahvuutta ja
rakkautta, 
poistamatonta tuskaa
kahlittuja
tunteita

Rakkaudesta
vihaan.

Suljettuna sydämen,
säilytysrasiaan.

Voi mikä voima
sieltä tulvisikaan
maailmaan jos avaisimme ovet.
ja antaisimme

Sanoille ja tunteille luvan
elää.


~W~

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti