Luonnonkansan Turinoita: Agentti Tervas-Entti

Niin oli outo kohtaaminen tänään turinoitsijoiden joukossa. Jos ovat aina olleetkin kovin erikoisia, niin tämä Tervas-Entti, lähti, kuin varjo, aamulla eteisestä matkaani, seurasi lenkillä mukana, tuli näkyviin, kuin sivutarinasta. Kangaskaupassa Hän seisoi köppyräisen valtaisana vieressäni kertomassa, mitä Kirjuri tarvitsee. Tuoksutti aamusta saakka nokkaani, useammassakin paikassa, vanhan tupakan pinttyneen tuoksun, kunnes nyt kotona istuessani, tajusin sen, vähällä hapella palavan puun, pinttyneen noen ja tervan kummallisen kitkeräksi tuoksuksi.

Toki lähelläni on aina pienesti piipputupakalle, tai vanhalle holkki-saimaalle tuoksuvaisia henkimaailman herroja ja rouvasväkeä, mutta, Terva-Entti, miilun tuoksuineen, on oma originelli olentonsa.  Ennen aikaa tervaa poltettiin tervamiiluissa ja Tervas-Entti oli Mäntymetsien ja Miilunpolttajien Haltija. Puuhaltija. Hän myös neuvoi miilunpolttajia työssään, jotteivat ihmiset tekisi metsille pahaa tervaa polttaessaan.
        

"Sinä muistat, Jahvetti Jalokasvun ja Aarnisydämen? Vanhan puiston Puuhaltia ja vanhojen puiden Pyhä enkeli, He lähettivät terveisensä Kirjurille, samalla kuin suosittelivat minulle kievariasi." -Miten voin auttaa? Kuinka olla korvana? Nyt vasta tajuan, että olet koko päivän seurannut minua ja hiukan herätellyt ystäviänikin, mutten aivan tiedä, miten voisin olla hyödyksi?
"Minä seurasin, koska halusin ymmärtää paremmin ihmistä, mutten juurikaan ymmärtänyt. Nautitko elämästäsi Kirjuri? Oletko onnellinen Satulan emäntä?"

-Hämmentävä kysymys. Koetan vastata rehellisesti. Tänään enimmäkseen kyllä. Olen onnellinen. Askeleeni tuntui kulkiessani keveiltä ja maailma ympärillä oli kaunis, lämmin ja aurinkoinen. Minulla oli aikaa pysähtyä missä tahdoin, jutella ihmisten kanssa sopivassa kohdin. Olla hiljaa ja kuunnella toisaalla. Ympärillä oli iloisia ihmisiä naurua ja sopusointua, sekä selkeästi myös luonnonkansaa ja henkimaailman olentoja. Kauan  te olette olleetkin kiireitteni takana piilossa. Kun on kiire, aisteistani osa sumenee, enkä näe teitä. Siksikin olen ollut tänään onnellinen, sillä näen ja kuulen, myös teidät. Aina en ole onnellinen. Kiireiset ajat tekevät minusta rikkoutuneen, sillä hyvin tärkeä osa elämääni katoaa.

"Olet oppinut paljon viime aikoina." - Niinkin voi kai sanoa ja hyvähän se, että jotain oppii, kun koulua käy. Hymyilin Tervas-Entille. Hän mutristi suutaan hiukan paheksuen ja sanoi "En tarkoittanut nyt ihmisten kouluja. Olet Oppinut itsestäsi. Olet oppinut, mikä tekee kirjurista Kirjurin ja mikä kadottaa hänet. Muistatko kun Tytti kerran kertoi pelostaan, että sinä katoat?" En muistanut ja Tervas-Entti laittoi minut lukemaan tuon osion uudestaan (Luonnonkansan Turinoita: Voiko Kirjuri kadota? 3.10.2017). Luin kyyneleet silmissä ja pahoillani, sillä olin jo silloin luvannut, etten katoa, vaikken voinutkaan lupaustani pitää. Kiire on mielen luoma verho näiden minun rakkaiden ja tämän ihmismaailman välillä, enkä minä halunnut sellaista verhoa, löytämäni ilon eteen.

"Te ihmiset olette kummaa kansaa, sinäkin Kirjuri, Minä juuri sanoin, että olet oppinut jotain ja nyt sinä olet huolissasi, että olet niin tyhmä."-Ajatustenlukijoitako taas? minä murahdin. "Sinun mielesi on nyt melko äreä, silloin se murisee kovaa, kuin Kainuun salojen karhut minun nuoruudessani." Tervas-Entti hörähti. "Mutta jos haluat oppia lisää itsestäsi, tai ihmisistä, niin sopiiko, että kertoilemme toisinaan, mitä olemme huomanneet, kun kiire on sinut, tai meidän lepotupiemme emännät ja isännät vienyt? Mehän näemme teidät edelleen. Ja tutkimme ja seuraamme teitä, kun pohdiskelette tärkeitä ja kiireellisiä asioitanne."- Niin kuin salaiset Agentit? "No juuri kun semmoiset" Tervas-Entti nauroi römeästi "Agentti Tervas-Entti palveluksessanne Kirjuri." -Kiitos. Nämä jännitysturinat minä tottavie, haluan kuulla! "Tämä Sovittu. Minä, tai joku muu, Luonnonkansan "Agenteista" otamme yhteyttä. Odota meitä, etenkin silloin, kun olet onnellinen ja korvasi on auki." Tervas hieraisi nenäänsä ja nykäisi kaarnahattunsa silmilleen kuin paraskin agentti.

"Tänään saat jo yhden vastauksen, teidän ihmisten tärkeisiin pohdintoihin. Kumpi oli ennemmin, Muna, vaiko Kana? Aikojen alussa Lohikäärme hönkäisi kidastaan Feenikslinnun, joka muni pesäänsä tulivuoren uumeniin useanpiakin munia. Yhdestä niistä syntyi käärmeet, yhdestä nokkaeläimet ja yhdestä kaikki taivaan ja maan lintulajit. Mekään edes emme tiedä, mitä kaikkia lajeja alkulähteestä tuli, mutta monia munivaisia kantoi maa päällään aikojen alussa. Toki osasta munia, kuoriutui lisää kultaisia Feenikslintuja, mutta aivan alussa oli Lohikäärmeet, kuten TulenKulta."

Jäin Häkeltyneenä tuijottamaan sohvaa, jolta Tervas-Entti katosi kuin se eräskin rupsu Saharaan. Agentti Tervas-Entti. Jaa-a Sitä ollaan siis todellakin lähdossä metsästämään Kadonnutta Kirjuria. Toivottavasti tuo saadaan Jouluksi kotiin, kuin Lassie konsanaan.

~Höpsäytettynä Kirjuri.~