Ihme kummalinen on tämä eloisa elämämme. Yhtenä päivänä, voimien tunnossa muuttaisi koko maailman, aivan uudenlaiseksi. Toisena päivänä häpeää, että on täällä yhtenä teistä, heistä ja meistä tuomitsemassa ja määrittelemässä, sen, mikä on oikeista oikein tapa olla ja elää. Minun, sinun, meidän, vai heidän tapansa?
En tahdo ottaa osaa politikointiin. Enkä tahdo väittää, että hallitus toimii nyt värin, puolueet ajaa vain rikkaan etuja, köyhien kustannuksella. Minulla on nollatulot, ei edes työttömyyspäivä rahoja ole elämänlaatuani parantamassa. Ja tämä ratkaisu oli minulle ehdottomasti vapaaehtoinen, ei välttämättä viisain ratkaisu, mutta ainoa ratkaisu, jolla koin voivani astua omiin saappaisiini ja hetkeen, jolla vain minä, olen oloistani vastuussa.
Minua verotetaan, kuten meitä kaikkia, mutta verot maksan ruuasta asumisesta ja säästöistä, jotka laitoin aikoinaan hyvänpäivän varalle. Aiemmin minun työttömyyspäivärahoista meni aina samat 20% veroa ja palautuksia ei tullut, kuin harvoin. Minua, kuten muitakin työttömiä, syyllistetään siitä, että elämme veronmaksajien varoilla. Huomioittekohan te silloin meitä työttömiä arvostellessane, että veroprosenttimme on pysyvästi 20% pois "huimista tuloista"?
Me maksamme aina ja kaikkialla, jostakin ne verot ja yllättäen jopa moneen kertaan. Niin te, kuin me työttömätkin. Meidän kaikkien veroeuroja kierrätetään kierrättämästä päästyäkin ja mitä siitä saa takaisin? Sairaanhoidon laatu heikkenee, koska pätkätyöläisillä ja ylityöllistetyillä terveydenhoidon työntekijöillä, alkaa olla voimat ja mielenkiinto työhön ja potilaisiin aivan nollilla. Vanhuspalvelun puolella, on jatkuva vaje työntekijöistä, samoin lasten päivähoitopuolella. Työvoima on kallista, joten uusia työntekijöitkään ei mielellään palkata kuin hetkeksi. Pitkäaikaisia työsopimuksia vältellään, sillä pitkäaikais-työttömän voi työllistää vaikka ilmaiseksi.
Työttöminä on ihmisiä, joilla olisi into tehdä työtä, mutta, jotka eivät ole kaikkia koulutusvaatimuksia täyttäviä. Pätkätöiden vastaanottamisesta, saattaa työttömälle taloudellisesti, olla enemmän haittaa, kuin hyötyä, joten tulojen putoamisen pelossa, työtön jättää useimmiten mieluummin työn vastaanottamatta, kuin lähtee muutamaksi päiväksi töihin.
Tarvitaan hygieniapasseja, anniskelupasseja ja kaiken muun mahdollisia passeja, jotta voit tehdä työtä, josta ennen piti selvitä maalaisjärjellä. Hyväksyn tämän, sillä maalaisjärki tuntuu olevan tuhannen nopeasti katoava luonnonvara.
En voi kehua suuresti taidoillani, mutta olen saanut koulutuksen artesaaniksi, uimaopettajaksi, asiakaspalveluun ja hermoratahierojaksi nyt ainakin. Olenko hyödyntänyt taitojani? Enpä juurikaan, sillä hermoratahierojan koulutus ei yksin riitä. Pitäisi käsittääkseni olla hoiva-alan koulutus, jotta voisin tehdä sitä ihan kaikkien lakien ja asetusten mukaan. Uimaopettaja koulutuksesta on aikaa, hengenpelastus taitoni vaatisi päivitystä, mutta into ensiapukursseille puuttuu. Uimaharrastuskin hiipui ihan vain yksinkertaisesti taloudellisista syistä, sekä mielialallisista syistä. Maailma tuntuu toisinaan olevan turhaa välttämättömyyttä täynnä ja tekemisen into hiipuu, kun tekemiseen ryhtymisestä, tulee liian vaikeaa. Minä monien työttömien tavoin, tunnen olevani vain heittopussi, joka nakataan sinne, missä meistä olisi "vähiten vaivaa ja vastusta", sopeudumme me sinne, tai emme.
On tuntunut vaikealta seurata maailman tilannetta. Sitä väestöryntäystä, jonka turvapaikan hakijat, sekä heidän tuloaan puoltavat ja vastustavat ihmiset, ovat aikaan saaneet, kotoisassa Suomen maassa. Osa heistä on tyytymättömiä ja valittavat suureen ääneen, osa ottaa/antaa kiitollisuudella avun. Osa tänne tulevista, ei tunnu olevan millään tapaa avun tarpeessa ja toisilla taas se tarve apuun olisi suurenpikin, mutta he eivät saa suutaan auki. Aivan kuten oman maamme kansalaisten keskuudessa, aivan kuten kolaripaikalla, hiljaisemmat tarvitsisi avun ensimmäisenä, mutta jäävät älämölön taakse huomaamattomiksi seinäruusuiksi.
Ja meidän käytös. Missä hiivatissa on Suomalaisten käytöstavat? Piilossa perättömien pelkojen takana? On totta että siellä pakolaisten riveissä on huijareita. Vaan, kyllä maar, niitä huijareita on omienkin joukossa. Ollut aina. Ja omien joukosta löytyy myös niitä murhaajia ja raiskaajia ja kaiken valtakunnan kiihkouskovaisia ja sekopäätä sakkia. He on Suomen kansalaisia. Sekö asiassa on ero? Omat hullut on parenpia, kuin toisten hullut?
Saattaa olla niinkin, mutta osa näistä maahanmuuttajista ei tule tänne ketunhäntä kainalossa, vaan todella apua tarvitsevana. Meillä ei ole työtä kaikille Suomitytöille ja pojille, mutta ystävällisyyttä myötätuntoa ja avunantoa pitää kyllä löytyä joka taholle. Vaatimus "maassa maan tavoin, tai maasta pois", on ihan kohtuullinen, mutta suomalaisten käytös, ei ole ollut kovinkaan lähimmäistä rakastavaa viime aikoina.
Toisaalta en yhtään ihmettele. Palkkoja pienennetään ja saavutetuista eduista leikataan paloja pois. Kuka tahtoisi kadottaa hyvinvointivaltion maineen ja menettää taloudellisen turvansa? En minä ainakaan, mutta niin se on, tällä hetkellä ollaan kusessa, kuten kummisetäni sanoisi. Mutta meillä on vielä kotimaa. Turvapaikkaa hakevalla ei ole enää sitäkään. Maalaisjärkevyydellä ja joustavuudella, saattaisi löytyä keinoja auttaa, niin meitä, kuin muitakin. Mutta siihen tarvitaan yhteistyötä, eikä kokoaikaista kapinaa, jokaista ehdotettua toimintamallia vastaan.
Yhteistä säveltä kaivaten ~w~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti