Ei ole yksiselitteinen, eikä yksinkertainen, vanhemmuuden tuntu. Aina se ei ole edes itsestäänselvyys, että saat ja voit, kantaa sitä vanhemmuuden viittaa kunniamerkkinä harteillasi.
Maailma on siitä metka paikka, ettei se ole aina ihan oikeudenmukainen tuossa jaossaan, saatko, vai etkö saa, tuntea sitä vanhemman vastuuta ja isän, tai äidin rakkautta sisälläsi.
ja jos maailma on metka, niin kummallisen konuja ollaan me ihmisetkin. Isäksi/äidiksi tullut, ei tahdo sitä olla, tai äidiksi/isäksi koko sydämestään kaipaava, ei sellaiseksi ikinä tule. On hyviä ja täydellisiä ja vanhemmuudestaan tietämättömiä.
Nykypäivän jopa äitejä, jotka eivät tiedä äitiydestään.
On suurperheitä, sateenkaariperheitä, pienperheitä, mummoja ja pappoja, puolikkaita ja kokonaisia.
Ydinperheitä, uusioita ja fuusioita. Lähi- ja etäperheitä.
Karvalasten vanhenpia ja kaikenkarvaiselle vanhemmuudelle naureskelevia perheitä, perhettömyyttään surevia ja unelmaperhettään etsiviä.
Ihmisiä joka lähtöön. Osa vaan huvikseen asemilla katselemassa, kun väki lappautuu omaan bussiinsa, junaansa, tai lentokoneeseensa. Jäävät asemalle ja ajattelevat, että sen jännitys riittää heille.
Näin meillä kaikilla on se oma paikkamme maailmassa.
Jos sinä tänään suret, henkimaailmaan kadonnutta isääsi, isoisääsi, tai isähahmoa, sinut isäksi tehnyttä, muista, että ei he kukaan kaukana ole, eikä olemasta lakanneet. He synnyttivät täällä kipinän ja se ei ikinä sammu.
Jos sinä suret sitä, ettet koskaan isäksi pääsyt, siten kuten isäksi päästään, muista, että maailmassa on aina lapsia, joille olet tärkeä omalla erinomaisella tavallasi, jos vain annat itsellesi siihen tilaisuuden.
Sinä, joka yht'aikaa, teet sekä isän, että äidin työtä, muista kiittää siitä, että saat olla multitalentti.
Ja te joilla ei ole tänään mielestänne juhlan aihetta.
Olette väärässä. 💕
Herääminenkin on juhlanarvoinen saavutus.
Hyvää Isänpäivää.
~W~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti