Aina sitä vaan ei herää rinsessana.
Eikä Miisa-Liinana,
Ei edes Essu-Muusana,
vaan ihan jonakin muuna.
Ihan jossakin muualla
ja aivan oudolla
planeetalla.
Sopeudu siihen,
olemaan onnellinen,
nauttimaan hetkestä
tästä ja tuosta,
anna ajankin vain juosta,
Älä piittaa tuosta.
Mutta jos, joku on aivan toisi,
toisin kuin itse soisin,
saako silloin huutaa ja parkua,
tai edes lentää
pakoon karhua,
joka ihmiseltä näyttää,
vain miljoonasti suurenpaa pukua käyttää?
Hämmästeleepi
Wiltsu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti