Tontun haiku

Niin kylmä on,

ja lohduton,

tään porras

talovanhuksen,

Kovin

 kaunis on, paikka tää,

mut suuresti kaipaan

jo ystävää. 

Täs yksikseni 

istuksin ja mietin,

 minne lähtisi.

Suunta tuonne,

 vai suunta tänne,

ken ois

mulle ystävä?

Kulje hiljaa, 

silmät auki, 

vaikka harmit

hartioilla.

Tämä tonttunen muutti Wilhelmiinan Kesälään,
lämmiteltyään hetken Luontoemon luona.

Kun näin sulle hymyän,

huoles kaikki karkoitan,

 tuuliin taivaan mahtaviin,

avaruuden syvyyksiin.

Soit ilon tämä eteenpäin,

näin mä löysin ystäväin.

Halauksen lämpimät Kiitokset Pasille ja Arjalle,
sekä Hellqvistin Puutarhatontulle 

ja hänen kaikille kavereille päiväni piristyksestä.

T. Wilhelmiina <3