Luonnonkansan turinoita: Toinen vaihtoehto

~*~

Kun kysyin Joosepilta ja Hippos-Haltijata, ”Miten Auringon katoaminen asiaa helpottaisi?” niin tokaisivat he yhdestä suusta, ”eipä olisi liiemmälti vaihtoehtoja. Kylmä ja Pimeä, olisi kaikille sama, piti siitä, tai ei.”

Pohdiskelin asiaa hetken verran ja kysyin oliko kaksikko tosiaan sitä mieltä, että Kylmä ja Pimeä ratkaisisi asiat? ”Ei tietenkään, mutta se olisi yksi vaihtoehto, jotkut pitäisi tämmöisestä.” vastasi Jooseppi. ”Pidättekö te?” ”Kyllä, joskus ja joskus taas ei. Aurinkoisina pakkaspäivinä on melkeinpä pakko, olla reipas ja kulkea ulkona keräämässä sydän täyteen Aurinkovoimaa ja talven energiaa. Nauttia hankien kimmellyksestä. Vaikka oisi kuinka väsynyt, ei voisi jäädä viltin alle yrttiteetä siemailemaan, koska se tuntuisi olevan hukkaan käytettyä aikaa.

”Ja sellaiset ihmiset, jotka joutuu kauniin päivänsä viettämään pakosta sisätiloissa kaupassa, tai konttoreissa tehtaan melussa, tai leipomoissa. Yö ja aamuvuoroissa, ei ole kyllä laikaan tyytyväisiä osaansa. Joku jää aina tyyttymättömäksi. Jos aina oisi pimeää, ei yökyöpeliäkään harmittaisi, ettei tullut nähneeksi kaunista kevät Aurinkoa. Eikä aamunvirkku oisi etuoikeutetunpi valon suhteen, eikä myöskään voisi harmitella näkemättä jäänyttä Superkuuta, tai yöllistä meteorikuuroa, kun oisi vain pimeää, eikä taivaan ihmeet näyttäytyisi kellekään.”

Jooseppi ja Hippos vaikeni. Kattilan väki käpertyi kerälle heidän vierelleen ja hyrisi tyytyväisyydestä. Minä mietiskelin hiljaa heidän sanojaan. Koko huoneen täytti selkeästi raksutus, mutten tiennyt mikä raksutti, sillä kelloahan ei minun kotoani löydy. Vieraani istuivat edelleen hiljaa, kävin keittämässä teetä ja valmistin voileipiä. Kehoitin heitä ottamaan.

”Miten sitten, jos niin päättäisin, ettei Tuulihuilua löytyisi? Olisimme pimeässä. Ei timantti hankia eikä hiihtoretkiä jäälle, koska siellä ei näkisi. Toimisiko ihmisten lamput ja tulisiko sähköä?”jatkoin kyselemistä? ”Eipä taitaisi, ennenpitkää valo lakkaisi olemasta kaikessa muodossa. Pimeydellä on jokin tarkoitus, saattaessaan maailman valonlähteet voimattomiksi.” ”Tiedättekö mikä se tarkoitus on?” ”Valtaa? Kenties hän vaan pitää pimeästä enemmän, kuin Auringosta. Kenties joku muu syy, tavattoman vaikea arvata.”

Pitkällisen punnitsemisen ja pohtimisen jälkeen, aloin kiukustua lisää,

”Minä pidän aurinkoisesta kesästä ja muuntuvista vuoden ajoista, Revontulista, Tähdistä ja Kuusta, sekä talven Auringostakin, vaikka se juuri tänään tuntuikin häikäisevän pahasti, lisäävän päänsärkyä ja harmistusta mielessäni. Ja Tuulihuilun ääntä ikävön niin, että sattuu. Minä en tahdo Ikipimeyttä ja tiedän, ettei sitä tahdo muutkaan Kirjurit. Tahdon toisen vaihtoehdon.”

”Hyvä sitten” Tokaisi Hippos nikaten silmäänsä Joosepille myhäilevästi, ”Mistä aloitetaan?” Määrätietoisesti aloin antaa ohjeita. ”Tietenkin sinä keräät omat joukkosi ja Jooseppi koko oman tuttavapiirinsä. Säidenhaltijat etsii muutoksia valomääristä, lämpötiloissa, sekä tutkii minne saakka Pimeys on jo lonkeronsa ylettänyt ja Jooseppi ottaa joukkonsa tehtäväksi selvittää, missä on Tuulihuilun varastaneet Sotilaat. Ennen sitä, pyydä Valotarta kutsumaan klaaninsa kokoon. Tänään on Lucian Kulkueita ja laulua, he voivat liittyä kulkueisiin tuomaan lisää valoa. Pyytäkää kaikkia Valonlähteitten vartioita sytyttämään lyhtynsä.”