keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Oppinut.

Sanottavaa,
ajatuksia,
niitä odotan 
tulevaksi.

Viisauksia kerrottavaksi.
ja hymyilen äänen.
Sinun ja minun ajatuksen kulku on
yhteen kasvanut.

En voi kertoa sinulle mitään,
mitä et jo tietäisi.
En voi kasvattaa, opastaa sinua,
matkasi ääristä seuravalle
taipaleelle.

Sillä viisaus 
on jo sinussa.
Tasa-arvoista matkaa
 taittaessamme,

Sanat ovat jo tarpeettomat.
Sinä omat oppisi ammentanut,
seuraavia viisaita kasvattamassa,
minä olen työni tehnyt.

En tarpeettomaksi 
itseäni tehnyt,
mutta valmis
uusiin tuuliin.

Kulkemaaan omaa
opintietäni,
sokkona tuntemattomaan.

Kuinka hämmentävää
onkaan kulkea
ilman muita.

Ilman häntä,
joka oli aina muita viisaanpi,
neuvojista parhain,
pahiten polvensa ryvettänyt.


~W~

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti